Mitä kannattaisi harrastaa?

Mitä isommiksi lapset kasvavat, sitä enemmän mietin harrastusvalintoja. Ihan pienten lasten kanssa olen pitänyt tärkeinpänä, että on tarpeeksi aikaa ulkoilulle ja leikille. Siinä sivussa tulee myös “harrastettua” liikuntaa.

Ei toki isompanakaan ole pakko kulkea harrastuksissa. Lapsen Maailman elokuun numerossa kerrottiin, kuinka harrastukset kuormittavat lapsiperheitä. Artikkelissa siteerataan lapsuustutkija Kirsi Pauliina Kalliota. Hänen mukaansa lapsi ei välttämättä tarvitse aikuisten järjestämää ohjattua harrastustoimintaa lainkaan vaan voi harrastaa sitä sun tätä kotona ja sen lähipiirissä.

Itse yritän tasapainoilla jossain välimaastossa. Lasten kasvaessakin haluan varmistaa, että jää tarpeeksi aikaa leikille, kavereiden tapaamiselle, perheen yhdessäololle ja levolle. Koen kuitenkin, että harrastuksen kautta lapset voivat päästä toteuttamaan jotain sellaista puolta itsestään, jota he eivät kotona pääse ainakaan suuressa määrin käyttämään ja kehittämään. Harrastuksissa pääsee myös kokeilemaan uusia juttuja, mutta jos ne jutut eivät tunnukaan kivoilta, voi harrastuksen lopettaa.

Pienempänä esikoinen innostui viulunsoitosta, mutta vuoden jälkeen into hiipui ja soittaminen on ainakin toistaiseksi tauolla. Suomessa hän kävi myös tanssitunneilla. Olen yrittänyt innostaa häntä uudestaan tunneille, koska tanssiminen on esikoisella selvästi verissä. Hän itse on kuitenkin sitä mieltä, että ainakin toistaiseksi karate kerran viikossa riittää.

Kuopus ei toistaiseksi ole käynyt ohjatuissa harrastuksissa (ellei vauvauintia lasketa), mutta ensi viikolla vien hänet kokeilemaan alle kouluikäisten jumppa-/tanssituntia. Jos kuopus innostuu siitä, on hänelläkin sitten yksi oma harrastus… tai onhan harrastuksia tavallaan kaksi. Olemme vieneet molempia vauvasta asti uimaan. Täällä Englannissa emme ole osallistuneet uimakouluihin, vaan olemme käyneet uimassa keskenään jaksamisen mukaan – välillä viikoittain, toisinaan vain kerran tai pari kuussa.

ps. Innostuin pitkästä aikaa skannaamaan filmille kuvaamiani otoksia ja hyödynsin niitä tässä postauksessa. Osa kuvista on Folkhälsanin perheuinnista Itäkeskuksen uimahallista keväältä 2015, osa puolestaan Halesowenin uimahallin pukuhuneesta ja vessasta tältä vuodelta.

Uimaan ja saunaan

… ja saunaan ja uimaan. Se on yksi kesän parhaista jutuista! Jounilla alkoi jo työt, mutta minä ja lapset olemme viimeisellä kesälomareissulla Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoella uimme Tanelinlammella. Lapset pulikoivat myös mummin takapihalla pesuvadeissa. Löylyjen jälkeen koko porukka laittoi pyyheturbaanit päähän. Eilen illalla uimme ja saunoimme lempimaisemissani Vimpelin Lypsinmaassa Lappajärven rannalla. Vielä tuntuu kesältä!

Pohjanmaalla heinä-elokuussa 2016

Pohjanmaalla heinä-elokuussa 2016

Pohjanmaalla heinä-elokuussa 2016

Pohjanmaalla heinä-elokuussa 2016

Pohjanmaalla heinä-elokuussa 2016

Pohjanmaalla heinä-elokuussa 2016

Pohjanmaalla heinä-elokuussa 2016

Pohjanmaalla heinä-elokuussa 2016

Pohjanmaalla heinä-elokuussa 2016

Mökkeilytunnelmia

Neljänä peräkkäisenä kesänä olemme yhdessä lapsuuden ystävieni kanssa vuokranneet ison mökin. Yhteensä viisi perhettä ja 20 henkilöä. Konsepti on toimiva: kaikki tekevät vuorollaan ruokaa ja kaikenikäisille lapsille löytyy seuraa. Tällä kertaa paikkana oli erähenkinen Käpälälauvan kämppä Karstulassa Iso Hoikkalammen rannalla.

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä

Karstula, Käpälälauvan kämppä