Valokuvablogi lapsiperheen elämästä ja ehkä vähän muustakin
Puolison loma loppui, mutta minä ja lapset matkasimme vielä Etelä-Pohjanmaalle. Pääsimme sittenkin tänä kesänä saunomaan ja uimaan lapsuuteni kesien maisemiin.
ps. Viikko 30 jäi nyt väliin. Pidin silloin lomaa myös blogin päivityksestä.
Puoliso ja lapset sekä serkut naapurimökistä ilakoivat järvessä. Sytytän tulet vesipadan ja kiukaan alle. Kuuntelen, kuinka lieskat alkavat kohista. Saunan ovesta aukeaa tuttu näkymä puiden oksiin ja niiden takana siintävään Lappajärveen. Menen itsekin uimaan. Sukeltaminen tuntuu aivan samalta kuin lapsena. Järviveden pehmeys iholla, hieman kalaisa ja mutaisa haju sieraimissa. Kun sauna on lämmin, löylyt ovat minun mielestäni ne maailman parhaat. Tuntuu hyvältä, että lapset saavat kokea samoja juttuja kuin minä lapsena. Kun saunassa kysyn, mikä Vimpelissä on ollut parasta, kuopus vastaa: “Uiminen on niin niin niin niin niin kivaa ja kaverit ja se, että pian saa makkaraa.”
… ja saunaan ja uimaan. Se on yksi kesän parhaista jutuista! Jounilla alkoi jo työt, mutta minä ja lapset olemme viimeisellä kesälomareissulla Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoella uimme Tanelinlammella. Lapset pulikoivat myös mummin takapihalla pesuvadeissa. Löylyjen jälkeen koko porukka laittoi pyyheturbaanit päähän. Eilen illalla uimme ja saunoimme lempimaisemissani Vimpelin Lypsinmaassa Lappajärven rannalla. Vielä tuntuu kesältä!
Suomen luonnon päivänä emme ehtineet retkelle, mutta viikkoa myöhemmin reissasimme isäni kesämökille Vimpeliin, josta teimme päiväretken Salamajärven kansallispuistoon. Siellä valitsimme reitiksemme Sysi- ja Hepolammen maisemissa kulkevan lasten luontopolun. Kyseistä reittiä suosittelee muuten myös Jouni Laaksonen hienossa Lapsiperheen retkeilyoppaassaan. Reitti oli sopivan lyhyt myös Uotille, joka pysähtyi lähes metrin välein syömään suuria ja makeita mustikoita polun varresta. Ja aikaa jäi myös rauhalliseen evästaukoon nuotiolla.
