Lapset halusivat tehdä villasukkakepparit Tikkumäen kepparikirjan ohjeen mukaan.
29/52: Tofu & Brownie
Joulukalenterin luukut 3 ja 4: Sinä olet minun siskoni
Toisinaan kuuluu “Lyyli rikkoo leikit! Lyyli ei saa tulla!”, toisinaan “Lyyli on maailman paras pikkusisko!”. Minusta niillä näyttää olevan useimmiten kivaa yhdessä. Huh!
Tähän loppuun vielä biisi, jota Uoti on viime aikoina lauleskellut:
ps. Aloitin joulukalenterin, jotta saisin päivitettyä pitkästä aikaa vähän tiuhemmin blogia. Minun arkirealismini takia luukut eivät avaudu ihan joka päivä. Tämän myötä iloa joulun odotukseen!
Joulukalenterin luukut 1 ja 2: Synnynnäinen parkouraaja
Vajaa nelivuotias ei tiedä parkouringista, mutta tekee sitä jatkuvasti ihan luonnostaan. Ihailen! Tässä eilinen taidonnäyte Siilitien metroasemalta:
ps. Aloitin joulukalenterin, jotta saisin päivitettyä pitkästä aikaa vähän tiuhemmin blogia. Minun arkirealismini takia luukut eivät avaudu ihan joka päivä. Tämän myötä iloa joulun odotukseen!
Ruotsinlaivalla Uppsalan vehreään heinäkuuhun
Me ja ystäväperhe Tromssasta suuntasimme heinäkuun puolivälissä vihdoin ja viimein kyläilemään Uppsalassa asuvien ystävien luona. Oli lasten riemua laivalla, kasvitieteellisen puutarhan historian havinaa ja kahvilan notkuvia pöytiä, leikkejä Pekka Töpöhäntä -puistossa, Norrhällbyn idylliä, herkuttelua, höyryjunalla matkaamista, sieppareita ruispellossa jne. Kaiken kaikkiaan kesää parhaimmillaan!
Pääsiäinen saaristossa
Pääsiäinen Nötössä keskellä Saaristomerta oli todellinen irtiotto arjesta. Tukikohtanamme oli idyllinen majatalo Backaro. Lampaat laidunsivat aivan naapurissa, ja läheltä löytyivät myös kivien heittelyyn, maisemien ihailuun ja kiipeilyyn sopivat merenrannat sekä kaunis kylämaisema. Kävelyretket johdattivat kalliometsiin soivan kiven luo sekä simpukankuoria pursuaville rannoille. Oi saariston kevättä!
Lähimetsäretkellä
Viime viikonloppuna lunastin joulupukille tekemäni lupauksen ja vein kummipoikani retkelle hänen lähimetsäänsä. Ihana keväinen lauantaiaamupäivä kului Vantaan Myyrmäen vesitornin kupeessa majaa rakennellen ja puissa kiipeillen. Ei ollenkaan hullumpaa metsää! Voisin hyvin mennä sinne uudestaan. Aleksanterin kanssakin jo sovimme, että seuraavalla kerralla myös Uoti pääsee mukaan.
Retken lopuksi Aleksanteri innostui valokuvaamaan. Yhteiskuva on hänen käsialaansa, ja lisäksi minusta jäi talteen monta otosta. Osasta tein loppuun pienen animaation.
Luovuutta sairastuvalla
Pienelle kuumepotilaalle / toipilaalle on pitänyt keksiä kaikenlaista sisätekemistä. Touhujen keskellä olen useamman kerran jäänyt ihailemaan luovia ratkaisuja, joihin ei moni kaavoihin kangistunut aikuinen enää taivu. Piirräpä kahdella kädellä yhtäaikaa. Tai töki pikkuleipiin kuoppia sormella.
Vauva
Viime kesän pihakirppikseltä se löytyi – vauva. Vasta viime aikoina Uoti on ottanut sen päivittäisiin leikkeihin mukaan. Erityisen usein vauva on “kantoliinassa”. Ja on sillä nimikin: Christian.
