Kuopus siirtyi eskariin koulun tiloihin. Sinne on ollut niin kiire, ettei hän ole pahemmin ehtinyt poseeraamaan.


Valokuvablogi lapsiperheen elämästä ja ehkä vähän muustakin
Kuopus siirtyi eskariin koulun tiloihin. Sinne on ollut niin kiire, ettei hän ole pahemmin ehtinyt poseeraamaan.
Puolison loma loppui, mutta minä ja lapset matkasimme vielä Etelä-Pohjanmaalle. Pääsimme sittenkin tänä kesänä saunomaan ja uimaan lapsuuteni kesien maisemiin.
ps. Viikko 30 jäi nyt väliin. Pidin silloin lomaa myös blogin päivityksestä.
Kesän aikana useampi kaveri hehkutti Helsingin kaupungin omistamaa Kaunissaarta. Halusimme vielä kerran telttailla tälle kesää. Viime viikonloppu kuluikin meren, kalliorantojen ja metsien huomassa. Oli siellä aika monta muutakin telttailijaa, mutta saari on sen verran iso, että omaa tilaa riitti jokaiselle.
Nyt olen jo tottunut, että monessa paikassa virvotaan palmusunnuntaina eikä lankalauantaina kuten Etelä-Pohjanmaalla. Lapsille virpomispäivä on yksi vuoden kohokohdista. Oli siis aivan selvää, että he olivat eilen liikenteessä.
Ja olihan viime kerrasta jo kolme vuotta.
Eilen, joululoman jälkeen Uotilla alkoi viides kuukausi päiväkodissa. Enää päiväkodin portilla ei ole havaittavissa vastaavaa jännitystä kuin elokuun lopussa, mutta yhä katselen joskus ikkunasta, kun isi ja Uoti lähtevät aamulla kohti päiväkotia. Hyvin on sujunut, ja nykyään Uoti osaa itsekin kertoa: “Päiväkodissa mukavaa.”
Yksi elämäni metsistä on kapea metsäkaistale lapsuudenkotini takapihalla. Kirjoitin siitä enemmän metsäblogiin. Kuvasin metsää viime marraskuussa yhdellä elämäni kameroista: filminäpsykamera Konica C35 EF3 :lla. Tämän kameran kanssa yllättyy aina! Etsimestä ei näy sama näkymä, mikä objektiivin kautta tallentuu, ja optiikka on sopivasti kehno. Kun yhdistin kameran ominaisuudet vanhentuneeseen mustavalkofilmiin, metsäkin muuttui mystisemmäksi.