Asioita, joita kaipaamme Suomesta

Joulun ja uuden vuoden aikaan podin ikävää Suomeen. Ilmastosyistä yritän välttää lentämistä, mutta ikävän myötä päädyin varaamaan minulle ja lapsille lennot Suomeen koulujen lomaviikolle. Viime viikolla h-hetki koitti. Emme ehtineet kokea kaikkia asoita, joita kaipaamme, emmekä tavata kaikkia ihmisiä, joita ikävöimme. Paljon ihania juttuja ja kohtaamisia viikkoon kuitenkin mahtui. Muun muassa seuraavat.

Lumi. Lapset hihkuivat jo lentokoneen ikkunasta: “Lunta, lunta!” Tikkurilan asemalla tarjoutui ensimmäinen mahdollisuus lumessa möyrimiseen, ja seuraavana päivänä lumileikit jatkuivat Seinäjoella serkkujen kanssa.

Marjakeitot. Laiska kiisselin ystävä kiittää, kun valmista marjakeittoa voi ostaa kaupasta eikä aina tarvitse keittää sitä itse. Sopii hyvin myös evääksi!

Luistelu. Pääsee Englannissakin joissain paikoissa luistelemaan, mutta ei ilmaiseksi (en ainakaan minä tiedä) eikä meidän kodin lähellä.

Sauna. Tietenkin.

Uimahallit. Etenkin pukuhuoneet ja pesutilat. Suomessa vaatteet voi riisua suoraan kaappiin ja sen jälkeen viillettää alasti pesutilojen puolelle. Hyvästi säätö puku- ja suihkukoppien kanssa!

Sukulaiset ja ystävät. Vaikka monta läheistä jäi näkemättä, ehdimme tavata ilahduttavan monta sukulaista ja ystävää. Kuvissa näkyy vain osa kaikista ihanista tyypeistä, joiden kanssa vietimme Suomessa aikaa.

Lomaviikko oli tepsivä hoito Suomi-ikävään. Kotiinkin oli sen jälkeen mukava palata.

Vegaanipainotteista ruokaa lapsiperheessä

Ruuan ympäristövaikutuksista puhutaan nykyään ilahduttavan paljon. Tunnustetaan, että lihansyönti kuluttaa moninkertaisesti enemmän luonnonvaroja kasvissyöntiin verrattuna. Tiedetään, että eläinkunnan tuotteiden ilmastovaikutukset ovat suuret, ja valitettavasti myös se, että tuotantoeläimet joutuvat kärsimään. Yhä useampi kokeilee täysin kasvisperäistä ruokavaliota kuukauden kestävässä vegaanihaasteessa, ja moni ryhtyy kokonaan vegaaniksi. Näin teki esimerkiksi 14-vuotias Matilda, joka kertoo veganismistaan tuoreimmassa Lapsen Maailman numerossa.

Meidän koko perhe suosii vegaanista ruokaa, mutta läheskään sataprosenttisia vegaaneita emme ole. Satunnaisesti kokkaamme kalaruokaa. Muuta lihaa puoliso ja lapset syövät harvakseltaan, äärimmäisen harvoin myös minä, kun tarjolla on esimerkiksi appiukon pyytämää hirveä. Kuopus rakastaa munia. Omat “heikkouteni” ovat pastan päälle raastettava parmesaani sekä paksu kreikkalainen jugurtti. Ne pyrin ostamaan luomuna. En ole kasvattanut tämän vuoksi harmaita hiuksia, koska tärkeintä mielestäni on, että eläinperäisten tuotteiden kulutus koko ajan vähenee.

Uskon ja toivon veganismin olevan tulevaisuutta. Siksi haluamme opettaa lapsillemme (ja itsellemme) vegaanisia ruokatottumuksia. Kun esikoinen oli vauva, saimme lisäruokien aloittamiseen hyviä vinkkejä vegaaniliiton sivuilta. Ilahduttavan varhain voi esimerkiksi ruveta antamaan papuja ja linssejä muussattuna, pehmeää suolatonta tofua sekä kasvisjugurtteja. Kun tissimaidon lisäksi muu maidonjuonti tuli mukaan kuvioihin, valitsimme pääasialliseksi maidoksi kauramaidon. Koska vegaaniruuasta saa niukasti D-vitamiinia eikä lainkaan B12-vitamiinia, päädyimme sellaiseen kauramaitoon, johon näitä on lisätty. Kuopus, joka ei toistaiseksi ole kelpuuttanut muita maitojuomia kuin kaakaon, syö onneksi hyvällä ruokahalulla D- ja B-vitamiineilla rikastettua soijajugurttia.

Jos haluat lisätä vegaanisen ruuan osuutta ruokavaliossasi, tässä joitain vinkkejä, jotka Emilian pesue on hyväksi havainnut:

  • Korvaa jauheliha soijarouheella, quornilla, nyhtökauralla, härkiksellä tai härkäpapurouheella.
  • Nakkikeitto onnistuu hyvin soijanakeista. Tofu tai soijasuikaleet korvaavat kanan.
  • Korvaa lehmänmaito kasvismaidolla. Testaa useampaa makua ja löydä suosikkisi. Kermat ja levitteet on myös helppo vaihtaa kasvisversioihin.
  • Jos käytät kahvissa maitoa, kokeile Outlyn iKaffea. Siitä olen kuullut eniten kehuja ja itsekin sen hyväksi havainnut. Myös monissa kahviloissa saa kahviinsa kasvismaitoa. Vaikka itse juon suodatinkahvin mustana, haluan välillä kahvilassa juoda lattea.
  • Meillä lapset saavat välillä jälkiruuaksi tai välipalalla keksit. Täällä Englannissa lähes joka kaupasta saa ainakin vegaanisia Oreo-täytekeksejä. Lista Suomen kauppojen vegaanisista kekseistä löytyy täältä.
  • Jos tykkäät leipoa, varsin nopeasti pääsee jyvälle vegaaniseen leivontaan. Meillä on muutama vegaaninen reseptikirja, joissa on myös leivontaohjeita. Pääasiassa etsin reseptejä kuitenkin ruokablogeista. Niistä pitkäaikainen suosikkini on Chocochili ja uusi kiinnostava tuttavuus Viimeistä murua myöten, jossa on paljon vegaanisia reseptejä.

Jos haluat enemmän kokemusta ja vinkkejä vegaanisesta ruokavaliosta, kokeile rohkeasti vegaanihaastetta. Sen voi aloittaa ihan milloin vain. Itse olen päättänyt lähteä haasteeseen mukaan maaliskuussa. Toivon, että sen myötä saan lisättyä vegaanisen ruuan osuutta entisestään.

Sunnuntain spontaani metsäretki

Eilen satoi lähes koko päivän vettä. Ulkoilimme vähän, mutta emme selvästikään lasten kannalta riittävästi. Sen verran levottomia molemmat illalla olivat. Tänä aamuna aurinkoi paistoi kauniisti, ja sain lapset innostumaan retkelle lähdöstä. Jätimme puolison kotiin flunssaa parantelemaan ja suuntasimme pyörillä hieman lähintä puistoa kauemmas. Söimme nälissämme eväät heti puiston laidassa, leikimme hetken leikkipuistossa (jossa muuten krookukset jo kukkivat!) ja lähdimme sitten kohti kotieläinpihaa. Oikeastaan oli onni, että kotieläinpiha oli suljettu. Kävelimme hevoslaidunten ohi metsään, josta aiemmin olin kuopuksen kanssa löytänyt hienon lahopuustoisen kolkan. Luonto tarjoaa kyllä parhaat leikkipaikat! Tälläkin kerralla molemmat lapset löysivät omat leikkikodit puiden ja pensaiden siimeksestä ja kyläilivät toistensa luona. Itse ehdin vähän valokuvata murattien peittämää metsämaisemaa, joka yhä tuntuu itsestäni hieman eksoottiselta.

He kasvavat!

Kun esikoinen oli pariviikkoinen vauva, otin perhekuvan, josta lähti jokavuotisen perhekuvan perinne. Esikoisen ollessa kolmekuukautinen alkoi toinen säännöllinen kuvausprojekti. Kuvasin hänet mahdollisimman yksinkertaisesti, jotta voisin helposti ottaa vastaavan kuvan myöhemminkin. Eilen otin uusimmat kuvat tähän kuvasarjaan. Esikoisesta on nyt kasassa yhdeksän kuvaa ja kuopuksesta kuusi. Toivon, että he suostuvat kuvattaviksi täysi-ikäisyyteen saakka, niin saan hienon ikäsarjan kummastakin aikaiseksi.

Esikoinen 3 kk:

Esikoinen 6 kk:

Esikoinen 1 v:

Esikoinen 1,5 v:

Esikoinen 2 v:

Esikoinen 3 v:

Esikoinen 4 v:

Esikoinen 5 v:

Esikoinen 6 v:

Kuopus 3 kk:

Kuopus 6 kk:

Kuopus 1 v:

Kuopus 1,5 v:

Kuopus 2 v:

Kuopus 3 v: