Maanantaina saimme pitkän tauon jälkeen toimivan uunin. Heti teimme piparkakkutaikinan jääkaappiin ja eilen pääsimme vihdoin leipomaan joulupipareita. Uoti alkaa olla jo aika taitava kaulimen ja muottien kanssa, eikä Lyylikään ihan pelkkään taikinan syömiseen keskittynyt.
ps. Aloitin joulukalenterin, jotta saisin päivitettyä pitkästä aikaa vähän tiuhemmin blogia. Minun arkirealismini takia luukut eivät avaudu ihan joka päivä. Tämän myötä iloa joulun odotukseen!
Joulukalenterin luukut 6-8: Lumimarjani, pulmuni, pääskyni mun
Kotipihalla hämärän laskeutuessa.
ps. Aloitin joulukalenterin, jotta saisin päivitettyä pitkästä aikaa vähän tiuhemmin blogia. Minun arkirealismini takia luukut eivät avaudu ihan joka päivä. Tämän myötä iloa joulun odotukseen!
Joulukalenterin luukut 3 ja 4: Sinä olet minun siskoni
Toisinaan kuuluu “Lyyli rikkoo leikit! Lyyli ei saa tulla!”, toisinaan “Lyyli on maailman paras pikkusisko!”. Minusta niillä näyttää olevan useimmiten kivaa yhdessä. Huh!
Tähän loppuun vielä biisi, jota Uoti on viime aikoina lauleskellut:
ps. Aloitin joulukalenterin, jotta saisin päivitettyä pitkästä aikaa vähän tiuhemmin blogia. Minun arkirealismini takia luukut eivät avaudu ihan joka päivä. Tämän myötä iloa joulun odotukseen!
9 kk
Voi, kuinka aika kiitää! Hän on jo elänyt yhtä kauan kohdun ulkopuolella kuin kohdussa. Istuu itse, seisoo itse (tukea vasten), syö itse ja ryömimisvauhti on huima. Rakastan!
Juhannuslapset
Nautimme keskikesän ihanuudesta juhannusaattona Helsingin Lammassaaressa.
Iso tyttö jo
Kuvissa Lyyli on kantoliinassa toissapäivänä (5-kuukautispäivänään!) ja kolme kuukautta aiemmin. Viime aikoina päässäni ovat soineet Absoluuttisen Nollapisteen riimit: “Älä holhoa, olen iso tyttö jo…”
Muruseni
Lyyli
Tänään hän on kolme päivää vanha rakas ihana pieni.
