Posted on

Turistina Birminghamissa

Olemme asuneet uudessa kotikaupungissamme kuukauden päivät. Yhä välillä tuntuu kuin olisimme vain vuokranneet asunnon Airbnb:n tai jonkun muun vastaavan kautta ja leikkisimme, millaista onkaan asua eri maassa. Omat kotikulmat ovat jo melko tutut, mutta Birminghamissa riittää meille ihmeteltävää vielä pitkäksi aikaa. Viikonloppuna lähdimme keskustan humputuksiin. Hyppää mukanamme bussin kyytiin ja matkaa bussin toisessa kerroksessa Harbornen läpi pääkirjaston pysäkille. Pienen kävelymatkan päässä on ilmainen museo (Birmingham Museum and Art Gallery), jonka teehuoneessa – kuten lukuisissa muissakin täkäläisissä ravitsemusliikkeissä – voi nauttia brittiläisen aamiaisen mihin kellon aikaan tahansa.

Posted on

Leikkejä ja kinastelua

Nyt, kun Lyylikin on yli kaksivuotias ja juttelee kaikki asiansa, sisarukset leikkivät ilahduttavan paljon yhdessä. Aivan kaikki leikit eivät onnistu, mutta etenkin kotileikit, eväsretket, uimaleikit ja vastaavat miellyttävät molempia. Toistaiseksi lapsilla ei ole täällä Englannissa juuri muita leikkikavereita kuin toisensa. Tilanne on ollut samanlainen jo monta viikkoa, ja se on alkanut vaikuttaa leikkien sujumiseen. No, toki muutenkin leikit luistavat välillä paremmin ja välillä huonommin. Kiva leikki voi yht’äkkiä kääntyä riidaksi, tai toinen pahoittaa jostain mielensä. Omat hermoni ovat säännöllisesti koetuksella, kun yritän ratkoa solmuja ja viilentää tunteita. Ja juuri, kun myrkypilvet ilmaantuivat, ne ovatkin jo poissa ja leikki on taas käynnissä. Etenkin sellaisina hetkinä iloitsen, että heillä on toisensa.

Posted on

Löytöretki lähipuistoon

Aina, kun olen muuttanut uuteen asuinpaikkaan, yksi kiinnostavimmista jutuista on ollut lähiympäristöön tutustuminen. Nytkin ulkoilu tuntuu löytöretkeilyltä. Asumme suuren puiston vieressä. Aluksi jämähdimme aina sen reunalla olevaan leikkipuistoon. Yhtenä iltana lähdin lasten kanssa keskemmälle puistoon. Löysimme sieltä toisen leikkipuiston, skeittipuiston ja hauskoja porraskiviä. Tänään lapset halusivat viedä isin puistoon. Oli hauskaa ja kaunista, eikä kohmeinen sadesää juuri haitannut. Koiranulkoiluttajia lukuun ottamatta paikalliset tuntuvat karttavan puistoja tähän aikaan vuodesta. Leikkiseuraa emme siis tälläkään kertaa löytäneet.

ps. Kuvan minusta ja Lyylistä otti Jouni.

Posted on

Arjen käynnistelyä

Olemme asuneet uudessa kodissa nyt viikon. Moni tavara ja asia on vielä levällään, mutta kotona olemme alkaneet päästä arkeen kiinni. Aamupalaksi saa taas puuroa, ja muutenkin voimme laittaa sitä ruokaa, mitä haluamme. Tiskaaminen helpottui, kun ostimme tiskinkuivaustelineen. Jääkaappikin saapui viimein, ja tänään sain siirrettyä sinne ulkosäilytyksessa olleet ruuat. Tällaisen suuren muutoksen myötä olen pystynyt tekemään pienempiäkin muutoksia. Ennen keräsin tiskivuoria – nyt tiskaan astiat vähintään kerran päivässä.

 

Posted on

Vihdoinkin uudessa kodissa

Lensimme viikko sitten Birminghamiin. Tavarammekin saapuivat perjantaina paikalliseen varastoon. Asunnon etsintä oli sen verran haastavaa, että tartuimme ensimmäiseen asuntoon, joka oli kelvollinen ja jota kukaan ei napannut nenämme edestä. Eilen – kuuden hotelliyön jälkeen – pääsimme vihdoin muuttamaan. Kaikki on vielä ihan sekaisin, mutta tuntuu ihanalta asettua. Väistelemme laatikoita, nukumme siskonpedissä, lapset leikkivät kahdestaan takapihalla ja esikoinen pukeutuu aina tilaisuuden tullen kirppikseltä löytyneeseen Frozen-mekkoon. Täälläkin on sama tunne kuin aina uudessa kodissa: miten tavarat asettuvat paikoilleen, kuinka löydän yöllä vessaan ja miten saamme lähiympäristön haltuun. Tästä se alkaa.