22/52: Terve taas Kivinokka!

Molemmat lapset olivat eilisaamuna vähän nuhaisia, emmekä uskaltaneet lähettää heitä kouluun ja päiväkotiin. Itsellä onneksi alkaa olla tämän lukuvuoden hommat paketissa, niin pystyin viettämään aikaa lasten kanssa. Lähdimmekin Kivinokkaan katsastamaan, joko Maijan kahvilasta saa tuoreita munkkeja ja jätskiä. Koska en halunnut päästää nuhaneniä uimaan, niin suuntasimme herkuttelun jälkeen uimarannan sijaan Kivinokan “nokkaan” hengailemaan.

Tästä Kivinokan reissusta taisi alkaa kesä… kuten monta kertaa ennenkin.

Asioita, joita kaipaamme Suomesta

Joulun ja uuden vuoden aikaan podin ikävää Suomeen. Ilmastosyistä yritän välttää lentämistä, mutta ikävän myötä päädyin varaamaan minulle ja lapsille lennot Suomeen koulujen lomaviikolle. Viime viikolla h-hetki koitti. Emme ehtineet kokea kaikkia asoita, joita kaipaamme, emmekä tavata kaikkia ihmisiä, joita ikävöimme. Paljon ihania juttuja ja kohtaamisia viikkoon kuitenkin mahtui. Muun muassa seuraavat.

Lumi. Lapset hihkuivat jo lentokoneen ikkunasta: “Lunta, lunta!” Tikkurilan asemalla tarjoutui ensimmäinen mahdollisuus lumessa möyrimiseen, ja seuraavana päivänä lumileikit jatkuivat Seinäjoella serkkujen kanssa.

Marjakeitot. Laiska kiisselin ystävä kiittää, kun valmista marjakeittoa voi ostaa kaupasta eikä aina tarvitse keittää sitä itse. Sopii hyvin myös evääksi!

Luistelu. Pääsee Englannissakin joissain paikoissa luistelemaan, mutta ei ilmaiseksi (en ainakaan minä tiedä) eikä meidän kodin lähellä.

Sauna. Tietenkin.

Uimahallit. Etenkin pukuhuoneet ja pesutilat. Suomessa vaatteet voi riisua suoraan kaappiin ja sen jälkeen viillettää alasti pesutilojen puolelle. Hyvästi säätö puku- ja suihkukoppien kanssa!

Sukulaiset ja ystävät. Vaikka monta läheistä jäi näkemättä, ehdimme tavata ilahduttavan monta sukulaista ja ystävää. Kuvissa näkyy vain osa kaikista ihanista tyypeistä, joiden kanssa vietimme Suomessa aikaa.

Lomaviikko oli tepsivä hoito Suomi-ikävään. Kotiinkin oli sen jälkeen mukava palata.

Pyörällä Kivinokkaan

Kivinokka on yksi Helsingin parhaista paikoista – ainakin minun mielestäni! Kesä alkaa kunnolla viimeistään siinä vaiheessa, kun olen juonut munkkikahvit Maijan kahvilassa. Tänään lastasin lapset ja romppeet pyöräkärryyn ja hurautimme Kivinokkaan. Sympaattinen kioskikahvila oli onneksi auki. Kukko kiekui taustalla ja saimme ruokkia vuohia. Uimarannallekin uskaltauduimme.

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Helsinki, Kivinokka

Uimarannalla

Sovin tälle iltapäivälle leikkitreffit Marjaniemeen. Samalla tuli ranta- ja uimakausi toden teolla avattua. Kesä!

Marjaniemen uimarannalla

Marjaniemen uimarannalla

Marjaniemen uimarannalla

Marjaniemen uimarannalla

Marjaniemen uimarannalla

Marjaniemen uimarannalla

Marjaniemen uimarannalla

Marjaniemen uimarannalla

Marjaniemen uimarannalla

 

Bussilla ja metrolla

Meillä ei ole omaa autoa. Helsingissä se on helppoa, kun metrot, bussit, ratikat sun muut kuljettavat tihein vuorovälein. Tunti autossa voi olla meidän lapsille tuskaa, mutta sama aika julkisissa sujuu yleensä ongelmitta. Kuvissa otoksia tämän päivän kulkemisista.

Julkisilla liikutaan

Julkisilla liikutaan

Julkisilla liikutaan

Julkisilla liikutaan

Julkisilla liikutaan

Julkisilla liikutaan

Julkisilla liikutaan

Julkisilla liikutaan

Lähiretkeilyä

Pääsiäispyhien päätteeksi teimme perheen kesken pikkuruisen retken. Esikoinen on juuri oppinut ajamaan ilman apupyöriä. Hänen toiveestaan retkikohde valittiin sopivan pyörämatkan päästä. Suuntasimmekin termospulloinemme ja eväsleipinemme kivenheiton päässä sijaitsevaan Marjaniemeen. Meri oli yhä jäässä, mutta muuten tuntui aivan keväältä.

Eväsretki Marjaniemeen.

Eväsretki Marjaniemeen.

Eväsretki Marjaniemeen.

Eväsretki Marjaniemeen.

Eväsretki Marjaniemeen.

Eväsretki Marjaniemeen.

Eväsretki Marjaniemeen.

Aina yhtä ihana Suomenlinna

Ystäväni asuu perheineen Suomenlinnassa. Heidän ansiostaan vierailemme säännöllisesti maailmanperintökohteessa. Suomenlinnan miljöö, ystävien koti 1700-luvun rakennuksessa ja lauttamatka kauppatorilta saareen saavat minut tuntemaan kuin olisin ulkomailla. Tämän viikon maanantaina meitä helli lisäksi keväinen auringonpaiste, kun olimme sopineet kolmen ystävän kesken äiti-lapsi-terffit Suomenlinnaan.

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Kyläily Suomenlinnassa

Reissu saattoi olla eräänlainen jäähyväismatka, koska kuun lopussa ystävät ovat muuttamassa toisaalle. Senkin jälkeen saaresta löytyy onneksi tuttuja, ja Suomenlinnaa voi fiilistellä Suokissa asuvan opiskelukaverini Paikka auringossa -blogista.