Posted on

Joulunajan päiväkirja

22.-23.12.2018

Rakas päiväkirja. Koko perhe on joululomalla. Teemme joulukoristeita sekä leivomme ja koristelemme pipareita. Lapset leikkivät keskenään ihmeen sopuisasti. Aatonaattoiltana käymme pimeän tultua lähipöpelikössä taskulamppuseikkailulla. Minä viihtyisin kauemminkin, mutta lapsia alkaa pelottaa.

24.12.2018

Rakas päiväkirja. Nyt on vihdoin se lasten kauan odottama joulu. Syömme riisipuuroa lounaaksi, suklaakakkua sekä joulupipareita välipalaksi ja meille tärkeimpiä jouluruokia päivälliseksi. Jouluruokailun jälkeen meille ilmestyy pikkuruinen joulupukki, joka jakaa muutaman paketin minukuusen alta. Illalla jätämme kuusen alle herkkulautasen oikeaa joulupukkia varten, sillä kuten kuopus sanoo: “Real Santa comes in the night.”

25.12.2018

Rakas päiväkirja. Esikoinen saa lahjaksi oman kännykän. Ei sillä voi vielä soittaa, mutta YouTube, sähköposti, pelit ja kamera toimivat. Kun iltapäivällä menemme lähipuistoon, saa esikoinen ottaa puhelimellaan valokuvia. Hänelle siis kiitokset kuvasta, jossa minä ja kuopus kävelemme lätäkössä. Sisällä kynttilöiden palaessa ja glögiä siemaillessa mieli virittäytyy joulutunnelmaan, mutta ulkona ei tunnu lainkaan talviselta.

26.12.2018

Rakas päiväkirja. Lapsilla ei enää leikit luista. Koko ajan tulee riitaa. Onneksi olemme sopineet toisen suomalaisen perheen kanssa lounastreffit pubiin. Mieliala kohenee heti, kun bussi nytkähtää matkaan. Pubi on kodikkaasti sisustettu: takkoja, nojatuoleja ja joulukuusia. Ruokailun jälkeen jatkamme vielä yhdessä puistoon ja ystäväperheen luo kyläilemään.

27.-28.12.2018

Rakas päiväkirja. Lasten kaveri on tulossa yökylään. Aamuyhdeksästä asti he laskevat, kuinka kauan on vielä siihen, kun ystävä saapuu. Siivoamme kotia, huollamme pyöriä ja keksimme mahdollisimman paljon touhua, että lapset jaksaisivat odottaa yökyläilyä. Voi sitä riemun määrää, kun ystävä saapuu! Illalla uni ei meinaa millään tulla, kun lapset ovat yliväsyneitä ja kierroksilla pyjamabileiden jäljiltä. Onneksi aamulla uni maistuu normaalia pidempään ja leikit jatkuvat siitä, mihin ne jäivät.

Posted on

Vinkkejä aineettomaan joulun odotukseen

Pidän monista jouluun liittyvistä jutuista kuten kynttilöistä, glögistä, piparkakuista, tortuista ja joulumusiikista. Oikeastaan ainut juttu, joka joulussa herättää ahdistusta, on siihen liittyvä kulutuksen ja tavaran määrä. Myönnän, että en itsekään osaa täysin olla antamatta lahjoja, mutta olen vähentänyt lahjottavien määrää ja heille yritän antaa jotain tarpeellista tai aineetonta. Eräänä vuonna annoin monelle lahjaksi yhteisen retken, ja yhtenä jouluna sain itse puolisolta lahjakortin, jolla sain kymmenen hartiahierontaa häneltä. Vinkkejä aineettomiin lahjoihin olen löytänyt HSY:n Annajotainmuuta.fi-sivustolta sekä Älä osta mitään -päivän nettisivuilta. Joskus olen antanut lahjaksi myös metsiensuojelua, palan ikimetsää tai Toisenlaisen Lahjan.

Tänä vuonna ilahduin, kun sattumalta törmäsin Ipanaisen nettisivuilla aineettomaan Ihanien yhteisten juttujen joulukalenteriin. Päätin heti, että kokeilemme sitä tänä jouluna. Aineettomaksi joulukalenteriksi voin tämän sijaan tai lisäksi suositella myös Tuutikki Tolosen ja Liisa Kallion kirjaa Joulusatuja, jossa on lyhyt satu joulukuun jokaiselle päivälle.

Täällä Englannissa joulukoristeet sun muut tuntuvat vyöryvän kauppoihin vielä aiemmin kuin Suomessa. Heti Halloweenin mentyä tai jo lokakuun puolella hyllyt ovat yht’äkkiä pullollaan joulutavaraa. Ihmiset valmistautuvat jouluun myös hyvissä ajoin – osa hyvinkin näyttävästi. Itse pyörittelen silmiä mahtipontisille ulkovaloille ja -koristeille, mutta lapset bongaavat niitä katukuvasta mielellään. Onneksi he eivät ole alkaneet vaatia meille vastaavia vaan tyytyvät lumihiutaleisiin, tontturivistöihin ja muihin vastaaviin itse tehtyihin koristeisiin.

Hyvää joulun odotusta kaikille! Ostamista vähemmän, läsnäoloa enemmän – jookosta?!