… eilen aamupäivällä. Paikalla oli aika moni muukin, mutta hyvin ainakin vielä mahtui mukaan kahvittelemaan ja uiskentelemaan.
24/52: Marjaniemen jätskikauden avaus
Sukuni naisten ruokakulttuuri
Lapsen Maailman bloggaajien kesken ideoimme yhteisiä teemoja. Adoäidin elämää kirjoittava Tuula ehdotti aiheeksi sukupolvien jatkumoa. Aiheesta minulle tuli välittömästi mieleen ruuat ja ruokatavat, jotka ovat siirtyneet mummoltani omalle äidilleni ja äidiltäni edelleen minulle ja lapsilleni. Monet tavat ovat toki sellaisia, jotka kuuluvat yleisemminkin suomalaiseen ruokakulttuuriin, mutta silti mieltäni lämmittää, jos ajattelen niiden periytyvän meidän ruokapöytäämme ennen kaikkea mummolastani.
Mummo keitti aamupuuron navettatöiden jälkeen. Puuro oli kaurapuuroa tai ruisvelliä. Jälkimmäistä meillä on äärimmäisen harvoin, mutta kaurapuuroa syömme melkein joka aamu. Lisukkeet ovat toisinaan hieman eksoottisempia kuin mummollani aikanaan.
Suvussani tyypillisesti ruokaa syödään vähän kerralaan, mutta usein. Meidän perheessä Lyylillä on aina ensimmäisenä nälkä. Aamupäivälläkin syömme välipalaa noin kello 10. Ruokarytmi onkin hyvin vastaava kuin mummollani, joka keitti papalle kymmenkahvit.
Soppaa eli marjakiisseliä mummoni teki jälkiruuaksi. Meidänkin perheessä soppa menee kuin kuumille kiville, joskin syömme sitä tyypillisesti aamu-, väli- tai iltapalana.
Ruisleipä ja peruna olivat mummoni ruokavaliossa keskeisellä sijalla. Listaan kuului myös piimä, mutta sen juonti ei ole siirtynyt lapsilleni, ja itsekin juon piimää äärimmäisen harvoin. Mummoni söi perunaa etenkin keitettynä. Itse valmistan perunaa monin eri tavoin, enkä tiedä, olisiko mummoni pitänyt soijapyöryköistä.
Lähikahvila on luksusta!
Olemme onnekkaita: kotoamme on vain parin sadan metrin matka kahvilaan. Ja vieläpä sellaiseen, josta saa hyvää kahvia, raakakakkuja ja muita herkkuja. Aikamoista luksusta kaltaiselleni kotiäidille! Käyn siellä kolmistaan lasten kanssa, mutta aika usein viikonloppuna käymme kahvittelemassa koko perheen voimin. Tällä kertaa nautiskelimme sunnuntaiaamupäivän kahvit ihanassa Roihuvuoren Riossa.
Kuvan minusta ja Lyylistä otti Jouni.
Ruokapäiväkirja
Päätin elokuun viimeisen päivän ajan kuvata kaikki syömämme ateriat. Unenpöpperössä unohdin kuvata aamiaisen, mutta tuli se osittain ikuistettua, kun Lyyli söi puuroannoksensa loppuun aamupäivän välipalana klo 9.21:
Lounaalla eilistä härkäpapumakaronilaatikkoa klo 11.02:
Lyylin nukahdettua päikkäreille kahvia, keksiä ja tietokonehommia klo 11.56:
Välipalalla ruusunmarjakiisseliä ja sämpylää pestolla klo 14.02:
Jäämme Uotin päiväkodin jälkeen ulkoilemaan. Lapset saavat lisäenergiaa myslipatukoista klo 16.01:
Ruoka on valmistumassa. Lyyli vaatii juustopalaa klo 17.22:
Linssikeitto vihdoin lautasilla. Jouni on työmatkalla, ja joudumme syömään ilman isiä klo 17.36:
Jälkiruuaksi kotitekoiset mehujäät klo 17.48:
Lyylillä on aina ensimmäisenä nälkä. Iltapalalautaset valmiina klo 20.03. Poikkeuksellisesti lautasella myös juuri ruokapiiristä haetut pikkumunkit:
