Lasten syyslomaviikon lopuksi reissasimme kahdeksi päiväksi Lontooseen. Olimme piipahtaneet siellä pari kertaa aiemminkin, muun muassa ihanassa Kew Gardensissa, mutta emme olleet ehtineet nähdä niin paljoa kuin halusimme. Ja pitihän Lontooseen mennä vielä nyt, kun sinne pääsee kotoa junalla! Emme me tälläkään kertaa ehtineet koluta kuin kourallisen nähtävyyksiä, mutta Regent’s Park, Buckingham Palace sekä Natural History Museum tuli sentään koettua. Lisäksi ehdimme tavata kaurismäkihenkisessä kasvispubissa ystäviä, jotka olivat myös käymässä Lontoossa, ja saunoa sekä yöpyä Lontoon merimieskirkolla. Lapsetkin pääsivät pitkästä aikaa saunaan, kun ikäraja ei ollut se perusbrittiläinen K-16. Väkeä Lontoossa oli välillä liikaakin – etenkin metrossa – eivätkä lapset jaksaneet tutkia museota niin kauaa kuin me aikuiset olisimme halunneet, mutta tällainen viikonlopun irtiotto pimenevän marraskuun aluksi teki kokonaisuudessaan meille kaikille hyvää.
Huvipuistossa
Muistan omasta lapsuudestani sen kuplivan tunteen, kun Suomen Tivoli saapui toukokuussa Seinäjoen raviradalle. Aikuisena aloin pitää huvipuistoja melko turhina energiasyöppöinä, mutta omien lasten myötä olen taipunut siihen, että voihan tivolissa käydä huvittelemassa vaikkapa kerran kesässä. Viime viikolla paikallinen pikkuhuvipuisto saapui ihan meidän lähipuistoomme. Siitä asti, kun laitteita alettiin kasata, lapset odottivat, koska huvipuistoon oikein pääsee. Eilen kävimme ihmettelemässä huvipuiston meininkiä. Pari ajelua, pomppulinna ja hattara riittivät hyvin tämän ikäisille, eikä pieni kämäsyys häirinnyt heitä.