Nautimme keskikesän ihanuudesta juhannusaattona Helsingin Lammassaaressa.
Smoothieviikset
Eilisillan yhtälö: smoothie x 2 + kolmevuotias x 2 = viikset x 2
Muruseni
Ruotsinlaivalla Uppsalan vehreään heinäkuuhun
Me ja ystäväperhe Tromssasta suuntasimme heinäkuun puolivälissä vihdoin ja viimein kyläilemään Uppsalassa asuvien ystävien luona. Oli lasten riemua laivalla, kasvitieteellisen puutarhan historian havinaa ja kahvilan notkuvia pöytiä, leikkejä Pekka Töpöhäntä -puistossa, Norrhällbyn idylliä, herkuttelua, höyryjunalla matkaamista, sieppareita ruispellossa jne. Kaiken kaikkiaan kesää parhaimmillaan!
Pääsiäinen saaristossa
Pääsiäinen Nötössä keskellä Saaristomerta oli todellinen irtiotto arjesta. Tukikohtanamme oli idyllinen majatalo Backaro. Lampaat laidunsivat aivan naapurissa, ja läheltä löytyivät myös kivien heittelyyn, maisemien ihailuun ja kiipeilyyn sopivat merenrannat sekä kaunis kylämaisema. Kävelyretket johdattivat kalliometsiin soivan kiven luo sekä simpukankuoria pursuaville rannoille. Oi saariston kevättä!
Lähimetsäretkellä
Viime viikonloppuna lunastin joulupukille tekemäni lupauksen ja vein kummipoikani retkelle hänen lähimetsäänsä. Ihana keväinen lauantaiaamupäivä kului Vantaan Myyrmäen vesitornin kupeessa majaa rakennellen ja puissa kiipeillen. Ei ollenkaan hullumpaa metsää! Voisin hyvin mennä sinne uudestaan. Aleksanterin kanssakin jo sovimme, että seuraavalla kerralla myös Uoti pääsee mukaan.
Retken lopuksi Aleksanteri innostui valokuvaamaan. Yhteiskuva on hänen käsialaansa, ja lisäksi minusta jäi talteen monta otosta. Osasta tein loppuun pienen animaation.
Kesäinen Biskopsö
Orastava kevät ja tuleva kesä alkavat olla jo mielessä. Samalla, kun suunnittelee uutta, tulee myös muisteltua mennyttä. Viime heinäkuussa olimme lapsuudenystävieni ja heidän perheidensä kanssa lomailemassa Taalintehtaan edustalla Biskopsössä. Majapaikkanamme oli metsäystävien kautta tutuksi tullut Gästgiveri Andrea. Mainio paikka rantoineen, metsineen, kanoineen, vattupensaineen ja hulppeine tiloineen! Sekä lapset että aikuiset viihtyivät.
Talonrakentajat
Ystäväni Reetan perhe on painiskellut pari vuotta rakennusprojektin parissa – eikä urakka ole vieläkään täysin ohi. He rakentavat nykyaikaista rintamamiestaloa Vihdin Nummelan ekokylään. Alkukeväällä he pääsivät muuttaman talon alakertaan. Vaikka pikkujuttuja on yhä alakerrassakin tekemättä ja yläkerta vielä ihan kesken, niin jo nyt talo henkii lämpöä ja avaruutta. En voi silti täysin olla haikailematta aikaa, jolloin he asuivat lähempänä. Noh, onpahan tullut bussilinja Helsingistä Nummelaan, ja koko Nummela, tämän myötä hitusen tutummaksi.
Luovuutta sairastuvalla
Pienelle kuumepotilaalle / toipilaalle on pitänyt keksiä kaikenlaista sisätekemistä. Touhujen keskellä olen useamman kerran jäänyt ihailemaan luovia ratkaisuja, joihin ei moni kaavoihin kangistunut aikuinen enää taivu. Piirräpä kahdella kädellä yhtäaikaa. Tai töki pikkuleipiin kuoppia sormella.
Luottomalli
Kun pitää testata valoja tai muuta kuvauskalustoa, on luottomalli yleensä lähellä. Hän täyttää ensi viikolla “kassi vuotta” ja muuntuu kuulokkeet päässä hetkessä taiteilijamieheksi.
