Ja sen perhettä! Ja syyskuun alun kesäistä ilmaa!
Haukkasaaren lapset
Minä ja Uoti olimme toissa viikolla ystäväperheen luona kyläilemässä Tromssan Haukkasaarella (Håkøya). Upea paikka merenrantoineen ja metsineen. Ja tietenkin ne ihanat saaristotyypit! Unnista ja Aarnista on höpötelty paljon reissun jälkeenkin.
Mata-Mii
Viime vuonna kuvasin useamman session aikana muovailuvahahahmoja Sanna Pelliccionin kirjaan Sokerileipuri Mata-Mii seikkailee. Kuvasimme Sannan kotona. Ensimmäisillä kerroilla Uoti nukkui kantoliinassa, kun kuvasin. Joillain kerroilla puolestaan Sannan lapset olivat paikalla. Sanna muovaili sitä mukaa lisää, kun sain kuvattua.
Ensi viikolla kuvia kirjasta ja sen tekemisestä sekä alkuperäiset muovailuvahahahmot voi nähdä Hangon kirjastossa. Ja ovat ne siellä vielä sitä seuraavankin viikon. Tuolta lopusta löytyy Sannan tekemä kutsukin. Se on osoitettu kaikille teille, jotka rakastatte merta, seikkailua, ystäviä, kahvia ja leipomoita. Ja Hankoa. TERVETULOA!
Loppukevennyksenä animaatio Keijo-madosta. Sen tekoon innoitti The Animal Blog, jota olemme Uotin kanssa ryhtyneet seuraamaan. Ja Keijokin on siis Sannan käsialaa. Minä ainoastaan nappasin kuvat.
Kaarinan söpöläiset
Turun suunnalle reissasimme näiden ihanaisten vuoksi. Kiitos Mai ja Kaisla – olipas mukavaa!
Kolmevuotias serkkutyttö
Uotilla on kymmenen serkkua. Vanhin heistä on jo 21, mutta samanikäisiäkin serkkuja löytyy. Yhdet pienet sisarukset asuvat Pohjanmaalla. Tuntuu, että se vanhempikin heistä syntyi ihan äskettäin. Ristiäiskuvia ehdin skannata vasta viikko sitten, ja lauantaina se jo täytti kolme! Toki kolmessa vuodessa on tapahtunut paljonkin. Sen todistaa muun muassa marraskuussa isäni luona otettu näpsykuva serkuksista.
Kellohallissa lounaalla
Olimme eilen Reetan, Untamon ja Uotin kanssa Kalasataman Kellohallissa lounaalla. Ajatuksena oli saada pienet nukkumaan ja syödä rauhassa aikuisten kesken. No, ihan niin ei käynyt, mutta onneksi paikka oli mitä parhain olla lasten kanssa!
Untamolle ja Uotille oli omat eväät. Minä ja Reetta päädyimme molemmat kookos-currywokkiin. Maukasta se oli, mutta parasta antia oli miljöö, alkusalaatti, seura sekä poikkeaminen normiarjesta.
