Valokuvablogi lapsiperheen elämästä ja ehkä vähän muustakin
Ensimmäinen viikko uudessa kodissa on takanapäin. Viikon kohokohtia olivat mummin kyläily, naapureiden rakentama lumilinna, ystävien tapaaminen sekä luistelu. Nyt on vesisade jo ehtinyt sulattaa lumilinnaa, mummi on palannut monta päivää sitten kotiinsa eikä luistelukenttäkään taida olla kunnossa. Me vietämme kuitenkin sellaista kuherrusaikaa Suomen talven kanssa, etteivät nuoskalumi ja kaduille syntyvät lätäkötkään haittaa.
Mielenkiinnolla olen odottanut, sataako tänne Birminghamiin ollenkaan lunta tänä talvena. Alkuviikolla sain puhelimeeni säävaroituksia lähestyvistä lumisateista. Ennusteet pitivät kuin pitivätkin paikkansa, ja viime yönä maa peittyi pieneen lumikerrokseen. Lapset hihkuivat heti herättyään ikkunassa: “Äiti – kato lunta! Isi – lunta!” Olimme jo lähdössä kävelemään kohti koulua, kun sain viestin, että koulu on kiinni “huonon” sään vuoksi. Huvittavaa suomalaisesta näkökulmasta, mutta olemmepa jo aamupäivän aikana saaneet otettua ilon irti lumesta. Ensin touhusimme omalla takapihalla ja myöhemmin menimme lähipuistoon lumipalloja pyörittämään.
