Mielenkiinnolla olen odottanut, sataako tänne Birminghamiin ollenkaan lunta tänä talvena. Alkuviikolla sain puhelimeeni säävaroituksia lähestyvistä lumisateista. Ennusteet pitivät kuin pitivätkin paikkansa, ja viime yönä maa peittyi pieneen lumikerrokseen. Lapset hihkuivat heti herättyään ikkunassa: “Äiti – kato lunta! Isi – lunta!” Olimme jo lähdössä kävelemään kohti koulua, kun sain viestin, että koulu on kiinni “huonon” sään vuoksi. Huvittavaa suomalaisesta näkökulmasta, mutta olemmepa jo aamupäivän aikana saaneet otettua ilon irti lumesta. Ensin touhusimme omalla takapihalla ja myöhemmin menimme lähipuistoon lumipalloja pyörittämään.
